GEF ry – Poikien tyttöjä huonompi peruskoulupärjääminen

Poikien tyttöjä huonompi peruskoulupärjääminen -seminaari

Gender Egalitarian Finland ry järjesti ”Poikien tyttöjä huonompi peruskoulupärjääminen” -seminaarin 7.8.2017 Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja opetuksen toimialan auditoriossa Vallilassa. Esitelmöijinä tilaisuudessa oli kolme professoria, joilla kullakin on vahva tuntuma oppimiseen ilmiönä sekä suomalaiseen koulujärjestelmään sekä sen kehittymisen vaiheisiin usean vuosikymmenen ajalta.

Seminaari oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja osa neljän yhdistyksen yhteistyössä toteuttamaa seminaarisarjaa ”Yhteinen linja kaikkien hyvinvoinnin tueksi”. Yhteistyössä mukana olivat Isät lasten asialla ry, Miesten tasa-arvo ry sekä Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseura ry.

 

Professori Matti Rimpelä

Kehityksellisiä näkemyksiä poikien pärjäämisestä perusopetuksessa

Video aukeaa kuvaa klikkaamalla

Rimpelä luo perustaa sanottavalleen viittaamalla suomalaisen koulujärjestelmän koko kehityskaareen. Lähtökohtahavainto tarkastelussa on, ettei lapsen kehitys aikuiseksi ole koskaan ollut koulukeskustelussa keskeisessä asemassa. Keskeisessä asemassa ei myöskään ole ollut poikien ja tyttöjen kehityksen sukupuolityypilliset erot, vaikka tietämystä tällaisten tekijöiden olemassaolosta on yhä varhaisemmista kehitysvaiheista.

Peilauspisteeksi nyt tapahtuvalle tarkastelulleen Rimpelä nostaa vuonna 2004 järjestetyn korkean tason seminaarin ”Uhkaako sukupuolten erilaisuus oppilaiden tasa-arvoa?”, joka sisälsi useita tutkimuskatsauksia teemoihin koulu, sukupuoli ja oppimistulokset. Kaksi havahduttavaa tekijää tuolloin oli, että poikien ja tyttöjen keskimääräisissä oppimistuloksissa on melkoisia eroja ja että poikia ja tyttöjä kohdellaan koulussa eri tavoin. Huolimatta näistä havainnoista, mitään näitä huomioivia muutoksia on Rimpelän mukaan koulumaailmassa vaikea nähdä tapahtuneen.

”Poikien koulutusasemaan liittyvä muutos on 2020-luvun tasa-arvopolitiikan tärkeimpiä haasteita.”

 

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Ismien ja faktojen ristiriita

Video aukeaa kuvaa klikkaamalla

”Mitä enemmän tutkimusta tulee, sitä enemmän me toteamme, että yleisellä tasolla on eroja tyttöjen ja poikien kognitiivisissa suorituksissa, kiinnostuksessa, motivaatiossa ja innostuksessa. On hyvin suuriakin eroja.” Lausahdus on Keltikangas-Järvisen puheessa kuin perustan laskemista sille, mitä tuleman pitää. Nykyaikana vallitsevaa on Keltikangas-Järvisen mukaan kuitenkin ilmiön olemassaolon kieltäminen. Erojen ei ainakaan saisi nähdä pohjautuvan biologiaan.

Huomion kohteeksi Keltikangas-Järvisen tarkastelussa nousee mm. koulumaailman ideologialähtöiset painotukset, koulusuoritusten erojen selitykset, itseohjautuvuus, ilmiöpohjainen opetus sekä kokonaisvaltaisesta arvioinnista seuraava oikeusturvan vaarantuminen, jossa asiassa voi nähdä myös sukupuoliperustaista vinoumaa.

Omaan tutkimukseensa pohjautuen Keltikangas-Järvinen nostaa esiin mm. temperamentin vaikutuksen annettaviin kouluarvosanoihin ja sen, että opettajan sukupuolella ja kokemuksella on erittäin suuri merkitys osaamisen arvioinnissa. Miesopettajat on poikien osaamisen arvioinnin kannalta havaittu merkitsevästi paremmiksi.

 

Professori Jarkko Hautamäki

Ajattelussa ei ole kovin suuria sukupuolieroja, mutta koulusuorituksissa on: Mitä sitten?

Video aukeaa kuvaa klikkaamalla

Hautamäki sijoittaa sanottavansa osin Suomea laajempaan Länsieurooppalaiseen kontekstiin, jossa kaikkinensa on havaittavissa kognitiivisen suorituskyvyn tason laskua. Tästä havaitusta trendistä ja ilmiöstä hän käyttää nimitystä ”anti-Flynn efekti”. Sen sijaan, että Hautamäki painottaisi koulun merkitystä tässä muutoksessa, hän kysyy, mitä on tapahtunut siinä ympäristössä, jossa koulu toimii.

Oman tutkimusryhmänsä tuloksiin viitaten Hautamäki toteaa, kuinka oppilaiden ”osoitetun osaamisen” sekä ”asenteiden komponentin” keskiarvot ovat molemmat laskeneet. Yhtenä jäsennystapana asenteiden / motivaation merkityksestä osaamisen ilmenemiselle testaustilanteissa Hautamäki tarjoaa käsiteparin lowstakes ja high-stakes, jolla viitataan siihen, kuinka merkitykselliseksi testattava tilanteen itselleen kokee.

Hautamäki nostaa myös esille pitkän aikavälin trendin oppimistuloksissa, jossa on edetty tilanteeseen, jossa tytön ovat kaikessa poikia parempia ja ero Suomessa sukupuolten välillä on tässä suhteessa kasvanut maailman suurimmaksi. Kouluarvostelusta Hautamäki nostaa ”sattumahavaintona” esille, että poikien ja tyttöjen välillä havaitaan isompi ero silloin, kun ala-asteella luokan opettajana on nainen. Toisaalta, ”miesopettajista ei ole haittaa tytöille, mutta niistä on etua pojille”.

 

Paneeli

Video aukeaa kuvaa klikkaamalla

Esitettyinä kysymyksinä panelisteille on:

1. Miksi poikien huomattavasti tyttöjä huonommat oppimistulokset eivät ole nousseet isomman huomion ja huolen kohteeksi Suomessa, kuin mitä on ollut nähtävissä? Missä määrin tämä asiantila on ymmärrettävissä Suomessa vallitsevan tietynlaisen hegemonian kautta?

2. Onko panelisteilla tiedossa, että Suomessa tai muualla maailmassa olisi yritetty kehittää joitakin ratkaisuja ongelmaan, jotka tähtäisivät juuri poikien oppimistulosten paranemiseen?

Mainokset